Subaru Club Finland ry

Muistelen, että "vanhalla foorumilla" oli puhetta MY10-> Legacyn ja Outbackin jarrusatuloiden kolinasta. Mulla alkoi omassa viime kesän jarrulevyjen ja palojen vaihdon jälkeen kuulumaan pieni kolina. Nyt talven edetessä ääni on ja melkoista kolkotusta. Kolina kuuluu vain kääntäessä ja varsinkin nyt kun risteysalueet ovat nimismiehenkiharalla, suoraan ajaessa ei ääntä kuulu. Piipahdin luottopajalla perjantaina, eikä alustasta löytynyt mitään löysää tai irtonaista, muuta kuin se että jarrusatulat liukuu tapeissa notkeasti ja kolahtelevat kivasti.

Liekö ongelmani tuota jarrusatulakolinaa? Jos on niin oliko siihen jotain lääkettä? Jos ei niin mikä siellä voi kolista, kun läpi on käyty kaikki nivelet, iskarit, jouset, raidetangon päät ja kallistuksen vakaajat? Voiko vika olla ohjausvaihteessa vai miksi sitä kutsutaankin?

En tiiä tästä mallista, mutta hyvin samanlaiselta kuulostaa kun oli joskus itellä wanha 626 Mazza, jossa kanssa merkkihuolto kävi kaiken mahdollisen alustassa läpi, ja koeajolla myös tuon kolinan kuulivat ja aivan pää pyörällä että mikä helewetti sitä ääntä pitää

Itse sitten jossain vaiheessa vahingossa huomasin että takasatulaan uusittu (tarvike)pala heilu ku hullunmulukku siellä pesässään.. vedin hätäkorjauksena pienen ruuvin palan ja satulan väliin ja koeajolle - ääni hävisi täysin, ja tuntuikin uskomattomalta että miten älyttömän kovan äänen se piti.. no se korjaus jäi sitten pysyväksi, kun toimi niin hyvin - en nyt ehkä tuota suosittele näihin kunnon autoihin, tuo 626 oli semmonen alle tonnin peli silloin, että ihan sama

Sama omassa outbackissä. Montuissa kuuluu symmetrisesti kummaltakin puolelta ja oma veikkaukseni menee ohjausvaihteen puolelle. Jos kysessä ois jarrusatulat ne yleensä kuuluvat ulospäin ikkuna auki ajaessa ja vain toiselta puolelta. Plus kaikki muut alustasta käyty läpi. Diagnoosi tehhään ens viikolla jakopäärempan yhteydessä eli silloin lisää tietoa. Toisaalta ohjausvaihteen väljyksen saa selville ihan parkkipaikalla, kaveri rattiin ja itse auton alle. Napakasti käännellessä pitäis kuulua väljys ohjausvaihteessa. Nyt on vaan liikaa lunta että jaksais lähtä selvittää. Ja kylmäkin kaikenlisäksi...

Eikö jarruista lähtevät kolinat ole helppo todentaa tai sulkea pois kun painaa aavistuksen jarrua silloin kun kolina kuuluu.
Itsellä kans kokemusta noista väljistä jarrupaloista, pitävät mahtavaa ääntä. Eivät ainakaan jämähdä satulaan.

Omassa iNprezassa kolina alkoi juurikin jarrurempan jälkeen, kun tarvikepalat olivat mallia 'melkein oikean koko'. Palat menivät pirttiin ihan kivasti kun jätti ne rosteriset liukupinnat pois, tällöinkin olivat aika naftit. Liukupintojen kanssa ei mahtunut. Aikani kolinaa kuunnelleena otin taas jarrut auki ja viilasin paloja sillai, että liukupinnat mahtuivat väliin. Tällöin kolinakin lakkasi. Tämä kaikki siis imprezan vakio 2-pannusissa etujarruissa ja 1-pannusissa takajarruissa. 4-pannusissa STI-jarruissa vastaava kolina aiheutui kun sieltä jätti jousilevyn pois, joka ahistaa jarrupalojen liikettä sen verran ettei ne pääse kolisemaan. Luulis että ammattilaiset on tälläsen huomioneet, mutta kannattaahan se varmistaa.

Viila kouraan, pala oikeeseen lestiin ja liukupinnat paikalleen. Niis liu'uissa on jousi samassa mikä estää palojen heilumisen ja kolinan.

Entisessä legacyssä kolis myös oikeenpuolen etusatula, kaikkee pikku kikkoja kokeilin mutta ainut mikä toimi oli palojen ja mäntien vaihto. Sitten loppu kolinat.

Onko täm selvinnyt? Omasta löyty onneksi "vain" alatukivarren taemmat puslat tummuneina kummaltakin puolelta. Ilmeisesti menee pelkillä puslien vaihdolla niin ei tarvi koko vartta uusia..

Ei mitään uutta omien kolinoiden kohdalla. Tai no lämmin ilma on sulattanut tiet ja nimismiehenkiharat ovat poissa ja kolinakin vähentynyt. Halpa korjaus . Totta puhuen, olen jarruja yrittänyt polkea kääntäessä ja kevyt painallus ei ole poistanut kolinaa, joten kyllä siihen on joku muu syy.

Jarrut rupes OB:ssä kolahtelemaan syksyllä, ja toiminnasta tuli välillä haukkaavaa. Alta kurkistellessa toinen satula (oik) liikkui likutapeissa jotenkin sivuttain joka mahdollisesti aiheuttaa kolahtelua. Paloissa oli vielä pintaa joten ajattelin jättää homman kevväämmälle.

No kuitenkin tänään näppäsin motonetistä uudet palat 33€ ja eiku vaihtohommiin. Entisistä paloista EBC green stuff oli ulommista paloista kitkapinta irti ja oik puolella kitka pinta oli myös kolmessa osassa.

Kasatessa oikea puoli alkoi ahistaa, männät oli painettu aivan sisään ei satula kumminkaan halunnut asettua liukutappeihin. Kun sen sai jotenkin pakotettua paikoilleen se kumminkin liikkui silleen että kolahtelua voisi kuulua. ja kun vasen ei ahistanut paikoilleen laitettaessa, eikä kolahdellut piti asiaa hiukan tutkailla.

Liukutappien satulaa vastaan tuleva pinta ei ollut pyöreä vaan ovaali, ja kun se oli huonossa asennossa, oli satulan paikoilleen saanti hankalaa ja kolahtelua kuului satulaa käsin repiessä. Kun tappeja pyöräytti meni satula kivuttomasti paikoilleen eikä käsin saanut kolahtelua kuulumaan, eikä kolahtelua kuulunut lyhyellä koeajollakaan.

Iskarit, iskareiden yläpäät, koiran luut, pallonivelet, raidetangon päät jne. Siellä on monta jotka voivat kolista.
Omasta vaihdettiin melkein nuo kaikki viime kesänä. Hävisi paljon ääniä.

Suti kirjoitti:Jarrut rupes OB:ssä kolahtelemaan syksyllä, ja toiminnasta tuli välillä haukkaavaa. Alta kurkistellessa toinen satula (oik) liikkui likutapeissa jotenkin sivuttain joka mahdollisesti aiheuttaa kolahtelua. Paloissa oli vielä pintaa joten ajattelin jättää homman kevväämmälle.

No kuitenkin tänään näppäsin motonetistä uudet palat 33€ ja eiku vaihtohommiin. Entisistä paloista EBC green stuff oli ulommista paloista kitkapinta irti ja oik puolella kitka pinta oli myös kolmessa osassa.

Kasatessa oikea puoli alkoi ahistaa, männät oli painettu aivan sisään ei satula kumminkaan halunnut asettua liukutappeihin. Kun sen sai jotenkin pakotettua paikoilleen se kumminkin liikkui silleen että kolahtelua voisi kuulua. ja kun vasen ei ahistanut paikoilleen laitettaessa, eikä kolahdellut piti asiaa hiukan tutkailla.

Liukutappien satulaa vastaan tuleva pinta ei ollut pyöreä vaan ovaali, ja kun se oli huonossa asennossa, oli satulan paikoilleen saanti hankalaa ja kolahtelua kuului satulaa käsin repiessä. Kun tappeja pyöräytti meni satula kivuttomasti paikoilleen eikä käsin saanut kolahtelua kuulumaan, eikä kolahtelua kuulunut lyhyellä koeajollakaan.

Itseasiassa tappien pyöreään reunaan on työstetty yhdensuuntaiset suorat pinnat. Toinen niistä nojaa nesteosan suoraan pintaan eikä tappia tarvitse pitää purkaessa ja kasatessa erikseen, kun vääntää pikkupulttia. Kasatessa on aina katsottava tappien asento.
Kuvan molempia tappeja on käännettävä noin 90°. Kuva on leikattu sivulta http://st200-projekti.blogspot.fi/2011_ ... chive.html" onclick="window.open(this.href);return false;